RUFUS 3,5 kk

Tänään Vapun päivänä aamu oli meillä aurinkoinen, mutta kolea tuuli puhalsi. Pihahommiin kuitenkin lähdettiin ja tarkoituksena oli kaataa muutama vanha omenapuu pihaltamme. Vaikka maaseudulla asummekin, niin olemme kovasti yrittäneet siedättää Rufusta erilaisiin ääniin ja olen  todennut sen erittäin reippaaksi pojaksi, joka ei paljon hätkähdä kovistakaan äänistä. Tai jos joku ääni tulee kovana ja yllättäen se saattaa juosta karkuun, mutta tulee kutsuttaessa luokse. Aikaisemmin olin heitellyt puita kottikärryihin ja tarkoituksella myös vähän ronskistikin ja seurannut miten Rufus siihen reagoi, ei oikeastaan mitenkään. Eilen isäntä rupesi tamppaamaan mattoja ja olin Rufuksen kanssa pihalla. Olimme suhteellisen lähellä ja leikitin Rufusta ja kun tamppaaminen alkoi. Rufus nosti katseensa ja näki että Jussi siellä mattoja tamppaa ja se siitä ja leikkimme jatkui. Tänään tosiaan sitten oli puiden kaato ja moottorisahan ääni uusi. Tein samalla lailla, kun Jussi käynnisti moottorisahan leikitin Rufusta mutta olimme niin, että Rufus näki mistä ääni tuli ja että Jussi oli tietysti sahan varressa. Rufus reagoi moottorisahan ääneen juoksemalla pienen matkan päähän. Tuli luokseni kutsuttaessa ja jatkoimme leikkiä.

Sen jälkeen kun ei sen kummempaa reagointia tapahtunut jätin leikittämisen ja Rufus alkoi touhuamaan muiden koirien kanssa. Sitten tuli puunkaadossa kohta, että koirat piti laittaa sisälle että ei kukaan vaan jää kaatuvan puun alle. Kun olimme jo olleet niin kauna ulkona oli Rufus mennyt nukkumaan, muut koirat tulivat takaisin ulos. Jussi kuljetti puita kottikärryillä pois ja sitten kuului oikein kunnon pamaus, kun rengas kärrystä puhkesi. Oli kuin joku olisi ampunut. Ja mitä kävikään, Rufus juoksi sisältä ulos katsomaan että mitäs täällä tapahtuu:-)
Piakkoin pitää mennä ampumaradan läheisyyteen ulkoilemaan ja katsoa miten Rufus siellä reagoi.

Ihana kun saa järsiä! Taitaa alkaa kohta hampaat vaihtumaan kun kaikkea pitää purra.

Aloitin Rufuksen kanssa Kanta-Hämeen kanakoirakerhon järjestämän tottelevaisuus koulutuksen. Mennellä viikolla olimme ensimmäisen kerran koulutukssea. Koska koulutus on viikolla, joudun ajamaan töistä Lahdesta kotiin hakemaan Rufusta ja siitä melkein heti lähteä ajamaan Hämeenlinnaan, missä koulutus on. Joten pitää aika kiirettä ja ensimmäiseltä tunnilta vähän myöhästyttiin. Matkalla mietin mitä mahtaa poika ajatella, kun ei ole ollut paljon muuta kuin oman laumansa keskellä. Mutta kaikki meni tosi hienosti. Rufus oli siellä kuin vanha tekijä, istui nätisti kun ohjaaja puhui ja kun oli aika näyttää mitä osaa niin toimi siinäkin mahtavan hienosti. Aiheena ensimmäisellä kerralla oli luoksetulo ja se meillä on mielestäni tosi hyvin "hanskassa". Se on ollut asia johon olen panostanut nyt todella ja Rufus tulee hienosti luokse, vaikka kesken leikin kun kutsun sitä. Toinen jota olemme opetelleet on paikalla olo ja pikku hiljaa sekin alkaa sujumaan. Seuraavaksi kerraksi tehtäväksi tuli opettaa seisominen ja sitä tietysti ollaan harjoiteltukin.

Kesäkuussa puolen välin paikkeilla menemme Vehniälle yhtenä päivänä treenailemaan ihan lintujen kanssa. 

Näyttelyrintamalta ei Rufuksen osalta kuulu pitkään aikaan mitään, koska sellaisia pentunäyttelyitä ei kerta kaikkiaan ole johon voisi osallistua. Joten vasta elokuussa on mahdollisuus osallistua sitten ihan virallisiin näyttelyihin. Ehkä pyörähdämme jossain Match Showssa jos aika ja paikka on sopiva. Saisi vähän harjoitella kehäkäyttäytymistä. Sitten syyskuun alussa on Hollannissa Euroopan Voittaja näyttely jonne lähdemme joten eihän tällä pojalla olekaan mitään vaatimatonta mistä näyttelyuran aloittaa:-)