sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Seinäjoki KV 24.10.

Stabyhoun
Tuomari:
Markku Santamäki


Urokset:

HAZEBAD ASTROBOYDEWILLE "Ville" ERI, ROP, CACIB






Nartut:

HAZEBAD LOLLYPOP BEAU "Siru" EH, AVK1

HAZEBAD DAINTY GIA "Olda" EH, AVK2



JUN
HAZEBAD JEIKE NEELKE "Neela" EH, JUK1



ONNEA KAIKILLE MAHTAVAN HIENOISTA TULOKSISTA.

Onnea vielä erikseen Neelalle joka oli ensimmäisessä KV näyttelyssä!

Kasvattajaryhmässä oli nämä neljä jälkeläistä. KP:tä ei tullut, mutta arvostelu oli kuitenkin ihan hyvä: "Mielyttävästi käyttäytyviä yksilöitä. Ilmeikkäät päät. Liikkeissä ei aivan korrektit ylälinjat. Hyvin hoidetut turkit. Ryhmä riittävän tasalaatuinen."
Omana lisäkommenttina haluan sanoa, että kaikki neljä kasvattajaryhmässä ollutta jäkeläistä olivat eri pentueista.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Hazebad Jasper Noele "Java"



Meillä kävi tänään kyläilemässä Java omistajiensa kanssa. Java on Neelan ja Bo:n urospentu ja se täyttää tammikuussa vuoden. Emme ole nähneet Javaa sen jälkeen kun se meiltä lähti, mutta olemme tietysti pitäneet yhteyttä ja kuvia saaneet.

Java tuli pihaamme reippaasti eikä hätkähtänyt laumaamme. Muutenkin Java on omistajiensa kertoman mukaan erittäin reipas koira tilanteessa kuin tilanteessa. Javasta on kasvanut erittäin hieno stabiuros ja tässä muutama kuva Javasta.




maanantai 18. lokakuuta 2010

PENTU-UUTISIA!

Ohped Dal kennelissä on Hazebad Blondies Mingo "Tessa" synnyttänyt 13.10.2010 yhden uroksen ja neljä narttua. Pentueen isä on Hazebad Lordian Baccus "Coda" !


PALJON ONNEA STABIPENTUJEN JOHDOSTA !

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

HÄROMI´S OVERSEAS BEAUTY OF BRAM "FIIA" & RIMME SIETSKE FAN´E ALDE LEANE "RIMME", RUOTSI



PALJON ONNEA FIIAN JA RIMMEN PENTUEELLE, JOTKA TÄYTTÄVÄT TÄNÄÄN KOLME VUOTTA!


ONNEA: BAAKO, CODA, SISU, SIRU, SESSAN, PARRO JA ROLLE

maanantai 11. lokakuuta 2010

Vilja 2 vuotta!

PALJON ONNEA VILJALLE 2-VUOTIS PÄIVÄN JOHDOSTA!




Ei voi oikein uskoakaan, että Vilja täyttää jo kaksi vuotta. Vastahan meille tuli tuo pieni vaalenpunainen ruttunaama, jota muut koiramme alkuun ihmettelivät. Ja myötää täytyy, että alkuun itsekin katseli Viljaa ihmeissään. Olihan se niin erilainen kun stabimme. Mutta kaunis rotunsa edustaja Viljasta kasvoi ja ikävä sitä aina välillä on. Viljahan asuu tyttäreni Jennin luona, mutta aina välillä saamme sen vierailuille joskus pidemmäksi joskus lyhyemmäksi aikaa.






Viljalle, Heinäaron Anima Mia ollaan suunnittelemassa pentuetta mahdollisesti kesälle/syksylle 2011!

Vilja KoiraNetissä

perjantai 1. lokakuuta 2010

Breedes day 25.9. Zutphen Netherland

Maanantaina 20.9. lähdimme suuntana kohti Hollanti ja siellä Hollannin Staby-ja Wetterhoun yhdistyksen NVSW:n järjestämät kasvattajapäivät. Samalla käymme tervehtimässä myös kasvattajiamme. Mukaan lähti koiristamme Beila ja Neela, molemmat Hollannintuonti koiria, mutta vain Beila osallistuisi kasvattajapäiville.



Breeders day eli kasvattajapäivät järjestetään siellä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä edellis vuoden pentueille. Tässä tilaisuudessa tuomari arvioi pentueen isän ja emän. Tuomari antaa kirjallisen lausunnon koko pentueesta mutta myös jokaisesta erikseen.Samassa tilaisuudessa on myös urosparaati josta voi valita seuraavaan pentueeseen uroksen. Tämä oli myös yksi syy lähtöömme. Olen aina aikaisemmin valinnut uroksen pelkän kuvan perusteella ja nyt oli oiva mahdollisuus nähdä uros myös livenä sekä saada keskustella asiasta omistajan kanssa.

Reittimme kulki Helsingistä Tukholmaan laivalla ja Tukholmasta suuntasimme kohti Helsingborgia jossa olisi ensimmäinen yöpyminen. Keskiviikkona aamulla jatkoimme matkaamme ja menimme lautalla Helsingborgista Helsingöriin Tanskaan. Seuraava etappi oli ajaa Rödbyhyn josta menisimme toisella lautalla Saksaan Puttgardeniin. Tämä lauttaväli oli pidempi ja kesti noin 45 minuuttia. Näin matkamme jatkui Hampurin kautta Bremeeniin ja Bremenistä pohjois-Hollantiin Leeuwardeniin.

Olin varannut huoneen Camping Hotel Leeuwaardenista ja olin katsonut että hotelli on lemmikkiystävällinen, koirat siis sallittu. Kun menin tekemään varausta sanoin, että meillä on sitten kaksi koiraa mukana, kai se käy? Hotellivirkailija meni kysymään toiselta onko mahdollista tuoda koiria. Tämä toinen tuli kyselemään meiltä lisää; kuinka isoja koirat ovat? Hotelliin kun sai tulla vain pienet koirat, ei isot. No totesimme, että meillä on kaksi keskikokoista koiraa. Paljonko ne painavat oli seuraava kysymys - viisi kiloa? Ei, ei koiramme painavat noin 18 kg sanoin. Seuraavaksi hän halusi nähdä koirat, joten haimme ne autosta ja ne saivat sitten loppujen lopuksi luvan tulla hotelliin asumaan.


Aamulla lähdimme sitten etsimään stabyhoun patsasta ja puisto löytyikin helposti. Hienot olivat stabin ja wetterin patsaat. Nyt on sitten tullut nekin nähtyä. Tämän jälkeen matkamme jatkui ja nyt oli suuntana etelä Hollanti Kerkraden kaupunki josta Beila on kotoisin. Beila oli alkanut ravistella päätään ja sen toinen korva näytti tulehtuneelta. Laitoin Beilan kasvattajalle Marjolle viestiä, että olisiko hänellä jotain tippoja kotona. Marjo sanoi, että ei ja tilasi Beilalle eläinlääkärin klo 17.00.



Oli ihanaa nähdä Marjo taas. Kun Marjo näki Beilan, hän totesi että taitaa tyttö olla isänsä kokoinen. Emä Siannella oli karvat pudonnut ja Beila näytti enemmän emolta kun Sianne kun ne olivat vierekkäin. Vaihdoimme kuulumisia ja lähdimme sitten ajelemaan eläinlääkärille. Marjo otti Siannen mukaan ja kertoi, että mennään lenkille koirien kanssa eläinlääkärin jälkeen. Eläinlääkäri tutki Beilan korvan ja tulehdushan siellä oli, saatiin lääkitys, hyvä niin. Eläinlääkäri sanoi Marjolle että Beilassa on paljon samaa kuin emässään. Kerkraden kaupunki on jättänyt ison alueen koirien ulkoiluttamista varten. Seillä risteilee polkuja, isoja puita yms. Olipa mahtava paikka koirien juoksennella vapaana.



Perjantaina oli sitten vuorossa Nanan kasvattajan luona käyminen. Ja taas ajeltiin nyt ylöspäin kohti Amsterdamia Schoonhoveniin. Berthan luona on myös aina ihana käydä. Vietimme iltapäivää yhdessä ja Bertha on ollut apuna mietittäessä Sirulle sulhoa. Sitten lähdimme ajamaan kohti Lochemia joka on noin 14 km päästä Zupthenista jossa kasvattajapäivät ovat lauantaina. Illalla kävimme Stigun ja Tertun kanssa syömässä. He olivat tulleet torstaina lentokoneella ja tulevat myös kasvattajapäiville.



Lauantaina sitten oli se odotettu päivä. Olimme paikalla vähän ennen kymmentä. Jokainen tulija sai kassin jossa oli päivän ohjelma ja pientä tuliaista. Hallissa ei ollut vielä kovin paljoa ihmisiä ja koiria. Stigu ja Terttu oli myös jo tulleet. Ensimmäiseksi Hollannin tuttavista tapasin Jack´in joka on ollut meille autonkuljettajana ja hakenut meitä lentokentältä Berthalle. Sitten alkoi ihmisiä ja koiria tulla lisää ja lisää. Oli todella mahtavaa nähdä niin paljon stabeja. Hallissa oli useita kehiä samaan aikaan 33 pentueelle. Fan´t Tjserkeriede kennelin pennuista oli neljä paikalla sekä tietysti myös emä Sianne ja isä Boke V.D. Kraay Heide , yksi narttupentu oli jäänyt pois. Pentueessa oli neljä narttua ja yksi uros. Beila oli nartuista selvästi suurin. Koko pentue sai arvosanan Exellent. Tämän jälkeen otettiin vielä ryhmäkuva pentueesta. Kun olimme kehässä, Beilan toisen siskon omistaja kysyi olenko tosiaankin suomalainen, johon vastasin tietysti että kyllä. Seuraava kysymys oli että asunko edelleen Suomessa, ja kun hän sai siihen myöntävän vastauksen, hän ihmetteli kovasti että olemme tulleet sinne asti tuomaan Beilaa kasvattajapäiville.



Nyt oli sitten aikaa käydä tervehtimässä muitakin tuttujamme. Berthan handleri Ashwin oli myös paikalla viemässä Jelmeriä urosparaatissa. Neelan kasvattaja Janet oli töissä ja hänetkin näimme pitkästä aikaa ja Janet näki myös tietysti Neelan. Vähän ennen lähtöämme istuimme saman pöydän ääreen ja keskustelimme. Valitettavasti Janet oli ollut koko viikon työmatkalla Saksassa, joten emme voineet käydä heidän kotonaan ja tapaamisemme jäi tällä kertaa näin lyhyeksi. Kävin tervehtimässä myös kasvattajia joiden kanssa olen ollut sähköpostitse yhteydessä. On mukava saada ihmisille kasvot joiden kanssa pitää yhteyttä.

Sitten alkoi urosparaati. Oli hienoa nähdä niin monta urosta samaan aikaan kehässä. Koska uroksia oli 30, ne oli jaettu kahteen ryhmään. Kuuluttaja kertoi jokaisesta uroksesta jotain ja omistaja seisotti ja juoksutti urosta kehässä. Tietysti tämä osuus oli kokonaan Hollanniksi joten en ymmärtänyt mitään, mutta saihan ainakin kastoa erinäköisiä ja kokoisia uroksia ja katsella niiden liikkeitä. Tästä laumasta oli sitten valittava myös uros Sirulle. Olin jo etukäteen katsonut muutamia uroksia valmiiksi, ja kun koirat näki nyt luonnossa, valinta oli loppujen lopuksi helppo. urosparaatin jälkeen uroksen kokoontuivat toiseen kehään jossa sai mennä keskustelemaan omistajan kanssa ja sopia asioista. Uros on kolmevuotias Biko joka on vartaloltaan suhteellisen massiivinen ja kantoi liikkeissä häntäänsä kauniisti.



Urosparaatin jälkeen oli Fan de Moaie Hôvingen kennelin vuoro mennä arvosteltavaksi, tästä pentueesta Lili oli. Pentue sai myös arvosanan Exellent. Sitten oli aika hyvästellä ystävät ja tuttavat ja lähetä pitkälle kotimatkalle mahtavien fiilisten kera. Tämä päivä oli niin hieno kokemus että sitä muistelee vielä pitkän aikaan. Kaikki ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja tunnelma paikanpäällä oli mukava ja meidät suomalaiset otettiin hyvin vastaan. Katselmus, paraati ja kaikki tapaamat ihmiset ovat muistoissa hienona kokemuksena. Lisäksi uskon, että matkastamme oli moninaista hyötyä myös tulevasuutta ajatellen. Ne kasvattajat, jotka ovat olleet sitä mieltä, että pentua ei uskalla antaa Suomeen kun olemme niin kaukana. Todistimme sen, että vaikka olemme kaukana mutta ei kuitenkaan ihan mahdottoman matkan päässä. Pidämme yhteyttä ja tulemme myös aina silloin tällöin käymään heidän maassaan, toivottavasti ei kohta ihan vaivaksi asti:-)

Kotiin päin ajelemaan lähdimme lauantaina neljän paikkeilla. Meillä ei ollut varattuna mitään yöpymisiä, olimme ajatelleet että katsotaan sitten joku sopiva matkan varrelta. No eipä sitä sopivaa sitten löytynyt vaan ajelimme yötä myöden kohti Tukholmaa. Nyt menimme siltojen kautta, että näimme molemmat reitit. Yöllä nukuimme autossa muutamaan otteeseen parin tunnin unet. Tukholmassa satamassa olimme hyvin 15.30 ja pääsimme lähes suoraan laivaan.

Ajoa kertyi tarkalleen kaiken kaikkiaan 4.035 km, aika matka, mutta kyllä se kannatti. Todella hienot tunnelmat jäivät koko reissusta! Ja nyt jo suunnitellaan uutta reissua…….Euroopan Voittajaan nimittäin ensi syksynä joka on Hollannissa Leeuwaardenissa.

Matka ja kasvattajapäiväkuvia

Urosparaatikuvia